Nuoret kalastajat v. 1995 kun hoitokalastustyöt olivat alkutaipaleella, kokonaissaalis tuolloin noin 100 000 kg. Meneillään pyydysrakentamisen näytös. Aulis Kiiskilä vasemmalla, Arto Hautala oikealla. Lehtikuva.
____________________________________________________________________________________________________
20 vuotta ja 3 milj särkikalakiloa myöhemmin v. 2015 Finjasjöllä Ruotsissa. Aulis vasemmalla, keskellä kalastuskumppani Claes Albrechtsson Hässleholmista, Arto oikealla. Kuva Bertil Påhlsson.
_____________________________________________________________________________________________________
Olemme poistokalastaneet särkikalaa yli 200 järvellä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
____________________________________________________________________________________________________
5000 kilon nuotta-apaja veneisiin lastattuna. Onneksi on tyyntä! Kuva Karhijärveltä syksyllä 2016. Taaemmassa veneessä kalastuskumppanimme ammattikalastaja Eemeli Koivisto.
______________________________________________________________________________________________________
Syvä siirtolava on ehkä nopein tapa liikuttaa suuriksi kohoavia päiväsaaliita. 5000-10000 kg/päivä on melko tavanomainen saalistaso.
_____________________________________________________________________________________________________
Kaikuluotainnäyttö, kun nuottausalueella on kalaa noin 2000 kg hehtaarilla. Luotauslinjan pituus on noin 1,5 km ja vettä syvimmillään noin 6 m. Keltapunainen massa pinnan ja pohjan välissä on kaikki särkikalaa! Yhdessä kohtaa kalaa on vähemmän, koska vedimme siitä 11000 kilon nuotta-apajan noin 6 tuntia ennen luotausta.
______________________________________________________________________________________________________
Ryssbysjöltä (Nässjön kaupunki, Ruotsi) saatiin syysiltapäivän sumussa v. 2012 11 000 kg:n nuotta-apaja suurta lahnaa. Vasemmassa kuvassa tyhjennetään apajan ensimmäistä veneellistä rantaan ja oikeassa kuvassa on seuraavana aamuna haettu kahdeksas ja viimeinen veneellinen. Kuvat David Karlson.
Ruotsiin liittyen, tässä linkki sisuradion juttuun Bodenin Budbyträsket järveltä syyskuussa 2018
______________________________________________________________________________________________________
Lokakuun aurinko alkaa hiljalleen nousta pakkasyön jälkeen Norjan Tunevannet järvellä vuonna 2011. Aamuapajan saalis 2500 kg odottaa jo veneessä noutoa.
______________________________________________________________________________________________________
Koenuottaus Ulemistejärvellä Virossa kevättalvella 2003. Mukana Suomen ympäristökeskuksen, Tallinna Vesi OU:n ja Tarton yliopiston henkilökuntaa. Saaliista mitataan kuhakannan kokojakaumaa, kuhat pääsevät mittauksen jälkeen takaisin järveen.
______________________________________________________________________________________________________
Keväistä rysäpyyntiä Finjasjöllä Skånessa keväällä 2014. Pyynnissä yhteensä 30 rysää. Mukana Claes Albrechtsson. Kuva Bertil Påhlsson.
_____________________________________________________________________________________________________
Viron Ulemistejärveltä pimeän aikaan nostettu muutaman tonnin saalis suurta lahnaa syksyllä 2005. Saalis on laatikoitu ja menossa elintarvikekäyttöön. Ilma on kylmä ja vielä vedenlämpöiset lahnat höyryävät.
___________________________________________________________________________________________________
Tässä sitten esimerkki, millaiseen tulokseen voidaan päästä kun kohde ja menetelmät ovat oikeat. Esimerkki on Ruotsin Kisan kunnan Nimmern järveltä. Järven pinta-ala on noin 400 ha. Olemme nuotanneet järvellä neljänä syksynä 2017, 2018, 2019, 2020. Todennäköisesti käymme järvellä jatkossakin muutamien vuosien välein tarkistamassa tilanteen. Neljän vuoden kalastus tuotti 83600 kg saaliin (212 kg/ha); lähinnä särkeä, lahnaa ja kiiskeä. Näkösyvyys järvessä kasvoi 0,45 metristä 2,6 metriin. Aiemmin vihreänä kesät kukkinut järvi on nyt kirkasvetinen. Suuren ahvenen (300 – 1300 g) määrä järvessä nousi nopeasti ällistyttävään määrään ja viimeisenä syksynä se muodosti pääosan nuottasaaliista. Apajista vapautettiin takaisin järveen 2500 – 6000 kpl eli tuhansia kiloja suuria petoahvenia. Luulisi järven pysyvän nyt kunnossa ilman nuottaustakin vuosia eteenpäin! Alimpana kuvapari, jossa vasemmassa veneessä ensimmäisen syksyn tyypillistä saalista ja oikeassa kuvassa viimeisen syksyn tyypillistä (vapautettavaa) saalista. Tässä englannin kieliset raportit kalastuksesta vuosilta 2018 ja 2020
___________________________________________________________________________________________________
Ja lopuksi muutama video
Kun kalastus on teknisesti helpoimmillaan (ja fyysisesti raskaimmillaan)…Video Karvianjärveltä vuoden 2009 syksyltä, jolloin kolmen nuotta-apajan koekalastussaalis oli 40,5 tonnia särkikalaa. Parhaassa apajassa kalaa oli 20 tonnia. Oleellinen osa Karvianjärven nuottauksissa tuolloin ja myöhemminkin on ollut mutkaton ja mukava talkooporukka! Video on heikkolaatuinen, mutta oleellinen selvinnee…
___________________________________________________________________________________________________
Ja sitten kaikuluotauskuvaa, miksi tuollaiset nuottasaaliit ovat syksyisin mahdollisia. Luotaus on tehty edellisen videon Karvianjärvellä kuusi vuotta myöhemmin. Särkikalasto harvenee nuottausten myötä, mutta sukupuutto ei uhkaa!
_____________________________________________________________________________________________________
Tässä videossa näkyy suurta lahnaa! Kuvattu Finjasjöjärvellä Skånessa keväällä 2014 rysäpyyntiurakan yhteydessä. Kuvaaja Bertil Påhlsson, mukana Aulis Kiiskilä, Arto Hautala ja Claes Albrechtsson.
_____________________________________________________________________________________________________
Ja viimeksi “lomareissulla” kuvattu video kalastuksesta Tanskalaisella nuotalla Viron Peipsijärvellä kesällä 2006. Tanskalainen nuotta on itse asiassa jonkinlainen keluilla vedettävä pohjatrooli. Kyseessä on Tarton yliopiston tilaama koekalastus, jolla olimme vain katselijoina. Aamupäivällä satoi rankasti ja puinen kalastusveneemme oli litimärkä niin päältä kuin kajuutoistakin. Silti kipparimme sai tuntuvat sakot rajavalvojalta, koska veneessä ei ollut käsisammutinta!